Motivaatio on aika hukassa tällä hetkellä. Viime viikolla takaisin oli tullut 100 grammaa, vaikka ensin vaikutti, että takapakkia voisi tulla enemmänkin. Sinäänsä ihan ok tulos, mutta jaksaminen on aika tiukalla. Ei vaan millään huvita vahtia syömisiä ja viikon pojot ovat ylittyneet roimasti. Painon tippumisen hitaus voi kyllä johtua siitä, että pisteiden vähentämisen rajapyykki on ihan hilkulla koko ajan. Mietinkin tuossa, että pitäisikö suosiolla vähentää pisteitä sillä kahdella (johon pistemäärä tippuu puolen kilon päästä) että saisin positiivisia tuloksia aikaan. Hmm... Jos nyt kuitenkin ensin lupaan ja vannon, että ylimääräisiä pisteitä ei saa tulla tällä viikolla ollenkaan. =)

* Tortoise

Nyt ei kai auta kun tämänkin tytön nöyrtyä ja suunnata askel kohti jumppasalia. Varmuuden vuoksi kävin vielä ostamassa uudet aerobic kengät ja uuden hienon jumppakassin, etten varmasti tule katumapäälle... Huomenna siis suuntaan kohti Rasvanpolttojumppaa. Jo nimikin  kuulostaa niin laihduttavalta, että!

Ja jos ei tämäkään vielä auta, niin menin ja varasin myös ajan Debussy- vartalohoitoon kosmetologikoululle. Hoidon pitäisi poistaa selluliittiä ynnä muuta läskiä, varsinkin jos ottaa sarjahoitoina. Nyt on kovat aseet käytössä!=) Ja rahaa tietysti palaa, mutta mitäpä ei nainen tekisi kauneutensa eteen.

Solariumissa käynnin aloitin myös eilen. Sehän ei varsinaisesti laihduta, mutta jospa kroppa näyttäisi edes vähän kivemmalta ruskettuneena kuin valkoisena. Ja tietysti toiveissa on, ettei niin helposti palaisi sitten toukokuussa, kun olisi alla jo vähän väriä.

Olen myös ajatellut, että pari viimeistä viikkoa ennen reissua vetäisisin Modifast kuurin. Lähtisiköhän sillä muutama kilo?

Tämä homma alkaa kyllä jo omissakin korvissa kuulostamaan lähinnä epätoivoiselta, ja sitä kai se aika pitkälti onkin. Mutta en vielä ainakaan osaa lopettaa.

*Deni*

Jaahas, tästäkin kirjoituksesta olisi voinut tulla ihan erilainen, jos olisin kirjoittanut sen torstaina punnituspäivän yhteydessä... Eli torstaina kiloja oli lähtenyt kokonaisen yhden kilon verran. Loistosaavutus sinäänsä, mutta menin punnitsemaan itseni uudelleen tänä aamuna ja kilo oli tullut takaisin 300 gramman koron kera. Mitä tästä opimme? Hyvän tuloksen tullessa älä mene puntarille vasta kuin seuraavana punnituspäivänä. Aivan buu!

Miksi se on niin pirun vaikeaa pysyä siinä laihdutusruuassa? Kysyn vaan... Olisiko se, että jotenki sitä antaa helpommin itselleen luvan syödä enemmän tai rasvaisempaa ruokaa, jos tulos on ollut hyvä? Entä sitten kun tulos on ollut todella huono, ja tulee fiilis, että nyt kyllä syön itseni täyteen kaikkea hyvää, kun muutenkin on mennyt paskasti? Miksi hyvän ruuan pitää olla NIIN hyvää, että sitä ei osaa otaa kohtuudella lautaselle? Ja miksi kävin äsken syömässä työpaikan keittiöllä kinkkukiusausta, vaikka en siitä edes kovin paljon tykkää ja päivän/yön kaikki pisteet oli jo käytetty? Ja miksi söin vielä rieskanpalasen juuston kera siihen päälle, vaikka maha oli jo täynnä? Argh! Tuntuu ihan siltä, että en ole vielä tähän ikään mennessä oppinut syömään oikein ruokaa ja minun syömistapani ovat edelleen ihan vääristyneet. Pelottaa hieman, että jos vaikka säkällä saisinkin kilot karistettua toukokuuhun mennessä, niin alan reissun jälkeen paisumaan taas kuin pullataikina samaksi tonnikeijukaiseksi mikä oli lähtötilanteena joulukuussa.

*Tortoise

No niin, viikon virallinen punnitus oli ja meni. Sitä edelsi melkein viikon mittainen "laihistauko", joka piti sisällään muunmuassa reissun Hampuriin. Ja sehän kyllä näkyi armottomana tuloksena, jota en edes tähän ilkeä laittaa...

No, nyt on kuitenkin taas palattu ruotuun, jälleen kerran, ja nesteet toivottavasti häviävät yhtä nopeasti kuin tulivatkin. Kyllä se vaan taitaa olla niin, ettei herkuttelu ole kerta kaikkiaan minun juttu, jos vaan meinaan laihtua tai edes pitää saavutetut tulokset! Omasta mielestäni kun en edes niiiiin hirveästi ole mässyttänyt; lähinnä syönyt vähän kaloripitoisempaa ruokaa kuin laihduttaessa ja jonkin verran karkkia matkan aikana. Edes kännejä ei tullut vedettyä.

Noh, ei auta itku markkinoilla. Pitää yrittää vaan nyt tsempata itsensä taas kutistumisvireeseen.

*Deni*

Argh... Kirjottelin jo yhden romaanin viikon saavutuksista, mutta onnistuin jotenkin hävittämään sen ennen julkaisemista, joten seuraavana tulee lyhennetty versio....

Eli viime viikko meni aivan loistavasti. Kiloja oli lähtenyt torstaina 1,5kg eli yhteensä 4,8kg. Lueskeltuani Denin kirjoituksia aloin muistelemaan omia tavotteitani. Yrityshän on saada ainakin 12kg pois, joten jäljellä on enää 7,2kg. Ei siis juuri mitään =) Reissuun on aikaa 8,5 viikkoa, joten ihan mahdottomalta tuo tavoite ei tunnu. Minulla on vielä aikomuksena pitää viikon nestepaasto noin kuukauden päästä, joten viimeistään silloin kilojen pitäisi alkaa huveta huimaa vauhtia.

Tuosta nestepaastosta kerron sen verran, että olen paastonnut 5-7 päivää joka kevät viimeisen kolmen vuoden aikana ja joka kerta pudottanut painoani 3-5kg. Paastoan Vogelin mehupaastolla suolihuuhtelujen kera. Olo on aina paaston jälkeen (ja sen aikana) ollut uskomattoman energinen ja "terve", joten olen ottanut sen jokavuotiseksi tapahtumaksi. Aikaisemmin en ole ollut laihdutuskuurilla ennen paaston alkamista, joten kiloja ei varmaankaan lähde viikossa niin montaa kuin ennen, mutta uskoisin kuitenkin muutaman hukkakilon tippuvan. Paastojen jälkeen olen onnistunut pitämään kilot (eli nesteet) pois siihen asti, kunnes mässäily on taas alkanut. Nyt kuitenkin jatkan vielä laihdutuskuuria noin kuukauden ajan, kunnes pääsen tasapainoilemaan uuden painoni kanssa. Toivon mukaan tämä taktiikka ei heti toisi kadonneita kiloja takaisin, vaan pääsisin niistä pysyvästi eroon. Mut, mut... Paastoon on vielä kuukausi, joten jatketaan siitä asiasta sitten myöhemmin.

* Tortoise